Liepimän kyläyhdistys ry

Asutus

"Muoniossa asutus kasvoi voimakkaasti ja tasaisesti koko 1700-luvun. Samalla asutus levisi myös Muonionjokivarresta sisämaahan joen itä- ja länsipuolelle. Liepimäjärven rannallekin ehti ensinmäinen asukas asettua vielä juuri ennen Suomen sotaa, vuonna 1808". Muonionjoesta tuli Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki 1809. Vuonna 1806 Muonionniskassa oli 35 kpl maakirjatalolupia. Vuonna 1810 seurakunnan väkiluku oli 310. Lähde: Torninlaakson historia II, 1600-luvulta vuoteen 1809; s. 23, 52 ja 400

"Talollinen Henrik Niilonpoika Ranta eli Liepimäjärvi (s.1776) ja hänen puolisonsa Eva Johanintyär Köngäs (s.1778) ovat asuneet Alamuonion Liepimäjärven talossa no 36, myöhemmin no 19". Lähde: Oulun maakunta-arkisto, Muonion kirkonarkisto, rippikirjat 1816 – 1825

Lukuisat ovat ihmiset, jotka Liepimäjärven rannalla ovat syntyneet, mutta sieltä aikojen saatossa lähteneet muualle asumaan aina Amerikkaan asti. Näitä sukuja ovat mm. Brännare, Lapinniemi, Liepimäjärvi, Nilimaa, Mukka, Ranta, Rauhala ja Sieppi.

Liepimässä sijaitseva "vanhapirtti", Rauhalan ja Siepin paritalo (rakennettu v. 1904) oli aikoinaan myös tuhansien räystäspääskysten koti. Räystäiden alla laskettiin olevan jopa yli 700 pääskysenpesää 3 - 4 kerroksessa. "Vanhapirtti" purettiin v. 2008

Kärrytie päättyi Brännaren talolle ja siitä eteenpäin Liepimään ja Kerässieppiin johti vain "kinttupolku". Maantie rakennettiin 1950-luvun alussa ja sähköt saatiin kylään 1970-luvulla.

Vuonna 2002 perustettiin Liepimän kyläyhdistys ry. Yhdistyksen toimialueella on 17 taloutta ja lukuisia kesäasuntoja. Asukkaiden keski-ikä on noin 32 vuotta ja alle 16-vuotiaden osuus väestöstä on 33 % ja eläkeläisten osuus 13 %.

 










Liepimäläisiä 1930-luvulla
Palaa Liepimän etusivulle