Galleria Jieriksessä Sanna Korteniemen näyttelyn Viimeinen / Sinipiika

Galleria Jieriksessä Sanna Korteniemen näyttelyn Viimeinen / Sinipiika

11.04.2019 - 10.05.2019
18:00 - 18:00

Galleria Jieriksessä Sanna Korteniemen näyttelyn Viimeinen / Sinipiika avajaiset torstaina 11.4. klo 18. Tervetuloa!

Näyttely avoinna 10.5.2019 asti joka päivä klo 10-18. 

 

Näyttely on lainannut nimensä Toivo Kuulan V.A.Koskenniemen runoon säveltämästä laulusta "Sinipiika", jossa metsässä kulkija kohtaa metsänneidon, eikä kykene enää rakastamaan toista ihmistä: "- - ken lumoissa on metsänneitosen, hän omaa sieluansa etsien käy muille outona kuin unissansa - -". Metsänneidon tarina innoitti myös Jean Sibeliusta, joka sävelsi laulun "Han, Björn, var en stor och fager sven". Myös Björnin, miehistä leveäharteisimman ja solakkavartaloisimman, käy huonosti: hän ei koskaan pysty rakastamaan vaimoa ja onnettomana hän vanhenee yksin tyhjässä tuvassaan.

Metsänneitoja on oikeastaan kahdenlaisia. Käsitys sinipiikojen vaarallisesta lumovoimasta palautuu kelttien uskomuksiin. Itse olen kuullut tarinoita metsänneidoista, jotka edestä näyttävät ihmisiltä, takaa puilta; näiden kotoperäisempien metsänneitojen vajavainen ruumiinrakenne viittaa sielu-uskoon ja vainajien haamuihin.

Myös runolaulujen Anni-tyttö, Lönnrotin Ainon esikuva, kohtasi metsässä olennon, jonka aiheuttamasta järkytyksestä hän ei selvinnyt. Kosija ei kuitenkaan ollut Väinämöinen, vaan Osmotar tai Kalevatar. Joissakin toisinnoissa Anni-tyttö säikähtää, koska häntä kosiva, maasta noussut olento ei ole "kuollutta parempi, kalmalaista kaunihimpi". Kohtasiko Anni-tyttö metsässä itsensä, varjonsa, maanalaiseen valtakuntaan kuuluvan kaksoisolentonsa? Suomen kielen sana "itse" palautuu varjosielua tarkoittavaan sanaan. Teoksessani Peili yhdistin ajatuksen peilikuvan kaltaisesta varjosielusta tai -haltiasta Édouard Manet'n maalaukseen Folies-Bergèren baari; myös Manet'n baaritytön kasvojen arvoitus on vaivannut minua pitkään. Näyttely "Sinipiika" on osa Viimeinen -teoskokonaisuutta, jonka lähtökohtana on kuoleman ja pohjoisen samaistaminen itämerensuomalaisessa mytologiassa.

Sanna Korteniemi on valmistunut kuvataiteen maisteriksi 2013 Kuvataideakatemiasta. Tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Rovaniemellä, mutta juuret ovat syvällä Tornio-Muoniolaaksossa.

 


Kerro kaverille:

Takaisin