loka 22. 2025 10:27 | Uutinen

Lapin aluehallitus hyväksyi palveluverkkouudistuksen luonnoksen. Asiakirja on vasta luonnos, jota käytetään lausuntoihin, osallistamiseen ja yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön kanssa. Yhteistyökumppaneilla, sidosryhmillä ja hyvinvointialueen toimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta 21. marraskuuta mennessä.

Hyvinvointialue jatkaa suunnitelman valmistelua aluehallituksen ohjauksessa, ja varsinaiseen päätöksentekoon suunnitelma tulee palautteiden käsittelyn, ennakkovaikutusten arvioinnin ja tarkempien laskelmien jälkeen joulukuussa. Aluehallitus päätti, että kyseessä on palvelujen kannalta niin tärkeä kokonaisuus, että se viedään kokonaisuudessaan aluevaltuuston päätettäväksi.

-Muutokset koskisivat tasaisesti koko Lappia, eli kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Jos Lapin hyvinvointialue haluaa pysyä itsenäisenä, meillä ei ole varaa ajaa kuntakohtaista etua. Päättäjien tulee katsoa palveluverkkoa koko Lapin laajuisena kokonaisuutena, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

 

Taustalla arviointiryhmän asettama säästötavoite

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna alijäämää. Hyvinvointialueen täytyy leikata kulujaan pysyvästi 40 miljoonaa euroa tämän vuoden kulutasoon verrattuna. Säästöistä huolimatta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset kasvavat inflaation, yleisten palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun kuten väestön ikääntymisen vuoksi.

Lisäksi arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta muuttamaan palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä jo ensi vuonna että tulevina vuosina.

- Lapin hyvinvointialueen rahoitus ei riitä nykylaajuiseen palveluverkkoon. Valtiovarainministeriö on tehnyt varsin selväksi, että lisärahaa ei ole tulossa ja toimintaa on sopeutettava, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

-Meillä on velvoite tuottaa lakisääteiset sote-palvelut, joten mikään palvelu ei lakkaisi, vaikka jokin yksittäinen toimipiste suljettaisiinkin. Palvelut voidaan järjestää myös toisella tavalla, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoo.

Palveluverkkomuutokset olisivat merkittävä osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, mutta lisäksi on valmisteilla muita säästötoimia, joilla ei ole suoria vaikutuksia toimipisteisiin ja palveluihin.

-Emme halua maksaa seinistä, vaan käyttää nekin rahat palveluihin. Käytännössä voisimme näillä muutoksilla edelleen tarjota esimerkiksi laajat perusterveydenhuollon avopalvelut lähipalveluina, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia useilla paikkakunnilla marras-joulukuun aikana. Lisätietoja palveluverkkosuunnitelmista sekä asukastilaisuuksista saa lähiviikkoina hyvinvointialueen nettisivuilta lapha.fi, sosiaalisen median kanavista sekä paikallislehti-ilmoituksista.

 

Palveluverkkomuutokset koskisivat koko Lappia

Suurin osa sote-palveluista on niin sanottuja perustason avopalveluja, jotka toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluina omassa kunnassa. Kotikunnan lähipalveluja olisivat esimerkiksi perustason vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, lastenneuvola, iäkkäiden asumispalvelut, perustason lääkinnällinen kuntoutus, työikäisten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä monipuoliset mielenterveyspalvelujen peruspalvelut.

Pelkosenniemi-Savukoski-alue sekä Simo-Keminmaa-Kemi-alue olisivat poikkeuksia. Näillä peruspalvelujen asiointialueilla osa lähipalvelujen toimipisteistä voisi sijaita naapurikunnan alueella.

Pelkosenniemellä ja Savukoskella perustason avopalvelujen toimipisteet olisivat jatkossa avoinna vuoron perään, toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon. Toinen vaihtoehto olisi, että palvelut tuotettaisiin vain Savukoskella tai Pelkosenniemellä.

Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta sekä Muurolan ja Sinetän neuvolat ja hammashoitolat korvattaisiin räätälöidyillä palveluilla, joissa hyödynnettäisiin muun muassa liikkuvia terveydenhoitajia, kotihoitoa, etävastaanottoja sekä kouluterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia palveluja, joita voisivat hyödyntää muutkin kuin koululaiset.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin kouluilla jatkossakin, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset.

• Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan.
• Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
• Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
• Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
• Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.
• Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.
• Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8-16 ja viikonloppuisin kello 10-16.
• Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10-18. Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys. Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.
• Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.
• Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.
• Muonion ikääntyneiden yksikkö Marjapaikka korvattaisiin muulla toiminnalla ja lähistön yksiköillä vuonna 2027.
• Rovaniemellä sijaitsevan vammaisten asumisyksikkö Kanervakodin toiminnan uudelleen järjestämistä selvitettäisiin tarkemmin.
• Lounais-Lappiin perustettaisiin 14-paikkainen lastensuojeluyksikkö.
• Myös Pohjois- ja Itä-Lappiin tarvittaisiin uusi perhekotityyppinen lastensuojeluyksikkö.

Länsi-Pohjan sairaala olisi jatkossa perusterveydenhuollon yksikkö, jossa tarjottaisiin erikoissairaanhoidon palveluja vain niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Toimenpide-ehdotuksen erikoissairaanhoidon keskittämisestä Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan on antanut valtion asettama arviointiryhmä.

Voit jo kommentoida palveluverkon kehittämisen eri näkökulmia avoimessa arvokyselyssämme: https://lapha.fi/w/osallistu-keskusteluun-tulevaisuuden-sotepalveluista

 

Takaisin